NYT ON KESÄKUU

Kesäkuun ensimmäinen päivä. Minä pukeuduin aamulla mekkoon, sukkiksiin, bleiseriin ja takkiin. Kaikki mustaa, yllättäen. Kengät ovat valkoise(hko)t, mutta niistä ei ole kuvaa. Tänään on aika luoda uusi kapseli, mutta en ole vielä varma teenkö sen kahdelle vai kolmelle kuukaudelle. Vähän myös mietityttää nämä säät, nyt vielä kun tuntuu absurdilta kaivaa reservistä shortseja, saatika pukea niitä jalkaan.

Kesäkuun ensimmäinen päivä on ollut vähän väsynyt. Tosin niin on ollut lähes kaikki päivät viimeiset pari kuukautta. Eilen illalla en taas saanut unta ja aloin kuunnella erästä true crime -podcastia. Voin kertoa, että murhajutut ei olekaan niin rentouttavia mitä luulisi. Lopulta nukahdin ja heräsin aamuyöllä janoon. Mooses nukkui suorana tyynylläni, kulmasta kulmaan.

Kesäkuun ensimmäinen päivä ei ole tuntunut kesäkuulta. Onneksi, kesäkuun ensimmäisenä päivänä, ollaan jo maalisuoralla ensimmäisessä puolivuosikkaassa. Tähän asti vuosi on ollut vauhdikas, tunteikas, mullistava ja vähän myös rankka. Tuntuu kuin tätä vuotta olisi kulunut paljon pidempään kuin viisi kuukautta, mutta onko toisaalta ihme – onhan tässä tapahtunut vaikka mitä. Vaihtelevasti viikot on menneet silmissä ja toisaalta tuntuneet ikuisuudelta. Vaikka elämä on ollut kivaa, vähän liian monena iltana ajatteli päivän menneen vain ohi.

Tänään, kesäkuun ensimmäisenä, vietin pitkästä aikaa muutaman tunnin yksin kotona. Söin sipsiä ja katsoin ohjelmaa Estoniasta. Teki hyvää, vain olla. Nyt on taas vähän fiilistä höyrytä menemään.

Tervetuloa kesä, ole meille hyvä. ❤

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s